TAIMEN TAKAISIN AURAJOKEEN
Saaristomeren uistelijoiden yhteisprojekti
WCTT:n kanssa.
Mukan projektissa on myös Turun AMK
Taimen on tutkimustulosten mukaan sukupuuton
partaalla. Taimenen kohdalta ollaan varmaan 95% istusten varassa.
Istutuksia tulee lähinnä metsäteollisuuden velvotteina ja asian harrastajien
seurojen kerättyä rahaa poikasiin.
Kalastus- tai nykyään hoitokunnat eivät istuta taimenta kovinkaan paljoa
verrattuna 10 vuotta sitten olleeseen tilanteeseen.
Taimenen istuttaminen ei ole kantanut hedelmää, koska istukkaat eivät selviä
elossa kovin pitkään. Syitä on monia.
Yksi varmaan on se, että istukkailla ei ole luonnnollista pakoreaktiota
petokaloja kohdatessaan.
Mitä olisi tehtävissä:
Johtokunta ja muutama aktiivijäsen ovat tehneet jo paljon selvitystyötä mitä
voisimme tehdä joessa lisääntyvien luonnonkantojen parantamiseksi.
Vuosikokouksessa jo sovittiin, että ne rahat, jotka nyt on laitettu
istukkaisiin,
käytetään Aurajoessa lisääntyvien luonnontaimenien elinolojen parantamiseen.
Luonnontaimenien elinolojen parantaminen vaatii tottakai rahallista tukea, jota
on kysytty Turun kaupungilta,
TE-keskukselta sekä EU-tukirahaakin voidaan projektiin saada jopa 80% siitä mitä
olemme itse saaneet kerättyä.
Tätä pottia on mahdollista kerätä 3v.
Homma on byrokratian osalta etenemässä jo hyvää vauhtia.
WCTT on puheenjohtajansa Jari Luceniuksen vetämänä tulossa vahvasti mukaan
projektiin.
Heidän johtokunnassa olevat ovat jo sitoutuneet 100 eurolla per nenä mukaan. He
ovat myös jo nyt hakemassa isompia lahjoittajia mukaan.
Alussa ja varsinkin suurempien kunnostustöiden jälkeen tarvitaan myös
talkooporukkaa lapion ja kottikärryjen varteen.
Hedelmiä tästä hommasta joutunemme odottamaan varmaan vuosia, mutta nykyinen
istutustoiminta ei ole moneen vuoteen johtanut mihinkään.
Vantaanjoki on hyvä esimerkki onnistuneesta
projektista. Siellä taimen on lisääntynyt mäti- ja pienpoikasistutusten avulla.
Se on kasvattanut luonnollisesti taimen populaatiota Helsingin edustan
merialueella.