TAIMEN TAKAISIN AURAJOKEEN

Saaristomeren uistelijoiden yhteisprojekti WCTT:n kanssa.
Mukan projektissa on myös Turun AMK
 

Taimen on tutkimustulosten mukaan sukupuuton partaalla. Taimenen kohdalta ollaan varmaan 95% istusten varassa.
Istutuksia tulee lähinnä metsäteollisuuden velvotteina ja asian harrastajien seurojen kerättyä rahaa poikasiin.
Kalastus- tai nykyään hoitokunnat eivät istuta taimenta kovinkaan paljoa verrattuna 10 vuotta sitten olleeseen tilanteeseen.
Taimenen istuttaminen ei ole kantanut hedelmää, koska istukkaat eivät selviä elossa kovin pitkään. Syitä on monia.
Yksi varmaan on se, että istukkailla ei ole luonnnollista pakoreaktiota petokaloja kohdatessaan.

Mitä olisi tehtävissä:
Johtokunta ja muutama aktiivijäsen ovat tehneet jo paljon selvitystyötä mitä voisimme tehdä joessa lisääntyvien luonnonkantojen parantamiseksi.
Vuosikokouksessa jo sovittiin, että ne rahat, jotka nyt on laitettu istukkaisiin,
käytetään Aurajoessa lisääntyvien luonnontaimenien elinolojen parantamiseen.

Luonnontaimenien elinolojen parantaminen vaatii tottakai rahallista tukea, jota on kysytty Turun kaupungilta,
TE-keskukselta sekä EU-tukirahaakin voidaan projektiin saada jopa 80% siitä mitä olemme itse saaneet kerättyä.
Tätä pottia on mahdollista kerätä 3v.
Homma on byrokratian osalta etenemässä jo hyvää vauhtia.

WCTT on puheenjohtajansa Jari Luceniuksen vetämänä tulossa vahvasti mukaan projektiin.
Heidän johtokunnassa olevat ovat jo sitoutuneet 100 eurolla per nenä mukaan. He ovat myös jo nyt hakemassa isompia lahjoittajia mukaan.
Alussa ja varsinkin suurempien kunnostustöiden jälkeen tarvitaan myös talkooporukkaa lapion ja kottikärryjen varteen.
Hedelmiä tästä hommasta joutunemme odottamaan varmaan vuosia, mutta nykyinen istutustoiminta ei ole moneen vuoteen johtanut mihinkään.

Vantaanjoki on hyvä esimerkki onnistuneesta projektista. Siellä taimen on lisääntynyt mäti- ja pienpoikasistutusten avulla.
Se on kasvattanut luonnollisesti taimen populaatiota Helsingin edustan merialueella.